Katkennut yhteys

Seurakuntaväen keskinäinen yhteys ei ole automaatio. Aina silloin tällöin – ja toteaisinko, että aivan liian usein – yhteys katkeaa seurakunnan jäsenten väliseen ristivetoon. Apostolien teoissa kerrotaan, kuinka apostolitkin – Barnabas ja Paavali – “kiivastuivat niin, että erkanivat toisistaan”.

Toisinaan yhteys katkeaa sen tähden, että ehyellä sydämellä Jeesusta seuraavat uskovat joutuvat seurakunnissaan vainottaviksi. Jeesus opetti: “Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan – Ihmisen Pojan tähden.” Ja toisinpäin, Raamattu kehoittaa meitä poistamaan keskuudestamme sen, joka on paha. Apostoli Paavali kirjoittaa: “Jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa.” Yhteyttä ei tule siis harjoittaa kenen tahansa kanssa.

Raamattuun on kirjattu myös apostoli Paavalin toimenpiteet Efesossa, jossa hän nosti itse kytkintä: “Mutta kun muutamat paaduttivat itsensä eivätkä uskoneet, vaan puhuivat pahaa Herran tiestä kansan edessä, niin hän meni pois heidän luotaan ja erotti opetuslapset heistä ja piti joka päivä keskusteluja Tyrannoksen koulussa.” Seura tekee kaltaisekseen, eikä Paavali tahtonut ottaa sitä riskiä, että edellä mainittu paatumus olisi tarttunut opetuslapsiin. Samainen apostoli kirjoitti Timoteukselle: “Pakene nuoruuden himoja, harrasta vanhurskautta, uskoa, rakkautta, rauhaa niiden kanssa, jotka huutavat avuksensa Herraa puhtaasta sydämestä.”

– Luuk 6; 1 Kor 5; Apt 15; Apt 19; 2 Tim 2