Rukoillen valittu

Tätä blogia lukevan kannattaa tutustua ensin edellisen blogin sisältöön, joka toimii johdantona nyt esillä olevaan kirjoitukseen. 

Raamattu ei loppujen lopuksi avaa kovinkaan yksityiskohtaisesti tilanteita, joissa valittiin henkilöitä tehtäviin Jumalan valtakunnassa, mutta joitakin pääperiaatteita on onneksi löydettävissä. Valintaprosessin keskeisenä osana näyttäisi olleen rukous ja paasto. Kun etsittiin oikeaa henkilöä apostoli Juudaksen tilalle, kerrotaan Raamatussa, että “he rukoilivat ja sanoivat: Herra, sinä, joka kaikkien sydämet tunnet, osoita, kummanko näistä kahdesta olet valinnut.” 

Samoin kun valittiin diakoniatyöhön tekijöitä, asetettiin “heidät apostolien eteen, ja nämä rukoilivat ja panivat kätensä heidän päällensä”. Nimenomainen asia on ilmaistu yhdessä jakeessa, joka saa meidät helposti ajattelemaan, että kaikki tapahtui yhdessä hetkessä, mutta yhtä lailla tehtävään asettamista edeltänyt rukous on saattanut kestää pidempään.

Antiokian seurakunta lähetti Paavalin ja Barnabaan evankeliumin työhön. Tätä edelsi tapahtumaketju, jota kuvataan näin: “Ja heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: `Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut´. Silloin he paastosivat ja rukoilivat ja panivat kätensä heidän päällensä ja laskivat heidät menemään.” Puhuttaessa paastosta ja rukouksesta voimme ymmärtää, että Antiokian seurakunnassa etsittiin toden teolla Herraa ja Hänen tahtoansa, eikä vain ylimalkaisesti rukoiltu totutun kaavan mukaisesti. Tämän täytyy olla ehdottoman tärkeää, sillä myös meidän Herramme Jeesus vietti koko yön rukouksessa, ennen kuin valitsi opetuslasten joukosta kaksitoista apostolia.

– Apt 1; Apt 6; Apt 13; Luuk 6