Odottakaa

Odottaminen on tunnetusti vaikeaa. Kun lapset odottavat joululahjojen jakamista, ovat he kuin se kuuluisa kissa pistoksissaan. Mutta eipä ole odottaminen aikuisenakaan aina niin mukavaa ja helppoa; mielellään näkisimme asioiden tapahtuvan ja tilanteiden muuttuvan nopeutetussa aikataulussa. On osuvasti todettu, että odottavan aika on pitkää. 

Jaakobin kirjeessä kehoitetaan meitä uskovia olemaan kärsivällisiä odotuksessamme. Esimerkkinä Jaakob käyttää maanviljelijää, joka “odottaa maan kallista hedelmää, kärsivällisesti sitä vartoen, kunnes saa syksyisen sateen ja keväisen”. On huomionarvoista, että tunnetusti maanviljelijät eivät vain passiivisesti odota jotakin tapahtuvaksi, vaan kaikin mahdollisin keinoin edesauttavat sadonkorjuun toteutumista. He esimerkiksi toisinaan kastelevat viljelyksiään ja välillä suojaavat taimia pakkaselta. Kutsun tätä aktiiviseksi odottamiseksi.

Jeesus sanoi opetuslapsilleen: “Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet.” Hieman myöhemmin samaisessa luvussa Raamattu kertoo, kuinka opetuslapset odottivat nimenomaisen lupauksen toteutumista: “Nämä kaikki pysyivät yksimielisesti rukouksessa…” He eivät siis vain passiivisesti toivoneet jotakin joskus mahdollisesti tapahtuvaksi, vaan he – uskon näin – rukoilivat heille annetun lupauksen toteutumista. Profeetta Sakarja ilmaisee saman periaatteen: “Rukoilkaa Herralta sadetta kevätsateen aikana…” Toisin sanoen: “Kun on sateen aika, rukoilkaa sen toteutumista.” Rukous aktivoi Jumalan lupaukset ja aktiivinen odotus palkitaan.

– Sak 10; Apt 1; Jaak 5