Puheen voima

Lähdetiedon mukaan “syövän synty on monivaiheinen tapahtuma, jossa solun perimäaineksen vaurioituminen muuttaa normaalin solun pahanlaatuiseksi. Vauriot kertyvät solun kasvua säätelevään järjestelmään vähitellen”. Ilmeisesti aiempaa useammin syöpäkasvusto saadaan nykyaikaisen lääketieteen ansioista eliminoitua, mutta yhtä lailla olemme tietoisia, kuinka syöpä ilmaisee toisinaan itsensä vasta sellaisessa vaiheessa, jolloin mitään ei ole enää inhimillisesti ajateltuna tehtävissä. Syöpä on edennyt ihmiskehossa salakavalasti antamatta mitään merkkiä itsestään. Syöpä ja kuolema ovat hyvin usein kytköksissä toisiinsa.

Apostoli Paavali vertaa vääränlaista puhetta syöpään kirjoittaessaan Timoteukselle: “Mutta pysy erilläsi epäpyhistä ja tyhjistä puheista, sillä niiden puhujat menevät yhä pitemmälle jumalattomuudessa, ja heidän puheensa jäytää ympäristöään niinkuin syöpä.” Jokainen sen tietää, mutta tästä on hyvä itseänsä aina välillä muistuttaa, että sanojen voima ja vaikutus on valtava. Kuningas Salomo kirjoitti paljon aiheeseen liittyen ja totesi, että “kielellä on vallassansa kuolema ja elämä”.

Apostoli Paavali ohjeisti Timoteusta ja kirjoitti hänelle: “Älköön kukaan nuoruuttasi katsoko ylen, vaan ole sinä uskovaisten esikuva puheessa, vaelluksessa, rakkaudessa, uskossa, puhtaudessa.” Siis uskovaisten esikuva puheessa. Tämä ei ole helppoa ja yksinkertaista. Jaakob kirjoitti, että “jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies” ja vertaa kieltä laivan pieneen peräsimeen, jolla ohjataan suuriakin laivoja. Siispä kysymme tänään itseltämme, mihin suuntaan kielemme meitä ja lähipiiriämme ohjaa? Tuottaako puheemme elämää vai syövän lailla kuolemaa?

– SNL 18; 1 Tim 4; 2 Tim 2; Jaak 3