Kymmenykset

Profeetta Malakia profetoi: “Te olette kirouksella kirotut, kun te, koko kansa, riistätte minulta. Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa ja siten koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot…” Koska Uuden testamentin kirjoituksissa ei oteta kymmenyksiin profeetta Malakian tavoin kantaa, on uskovien joukossa virinnyt ainakin kahdenlaista näkemystä aiheeseen liittyen; toisten mielestä kymmenykset – kymmenesosa tuloista – kuuluu edelleen Herralle, toisten mielestä määrätietoiseen kymmenysten tuomiseen ei ole enää tarvetta. Tässä lyhyesti ja ytimekkäästi oman näkemykseni:

Heprealaiskirjeen mukaisesti on ollut olemassa sekä Aaronin – se on leeviläinen – että Melkisedekin järjestyksen mukainen pappeusjärjestelmä. Aaronilainen pappeus oli keskeinen osa Mooseksen israelilaisille välittämää lakia ja tämän lain puitteissa oli leeviläisillä käsky “ottaa kymmenyksiä kansalta”. Tämä laki oli “jäljestäpäin lisätty” olemaan vain siihen asti, kunnes Jeesus oli ilmestyvä. Lain aikakauden loppuessa Aaronin pappeusjärjestelmä, joka kesti vain muutamia satoja vuosia, päättyi. Melkisedekin pappeusjärjestelmä oli sen sijaan olemassa jo ennen Mooseksen välittämää lakia ja jatkuu edelleen – ikuisesti – kuten heprealaiskirjeessä todetaan: “…jonne Jeesus edelläjuoksijana meidän puolestamme on mennyt, tultuaan ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan, iankaikkisesti.” 

Nimenomaan Melkisedekin järjestyksen mukaisesti – siis jo ennen lakia – Abraham antoi kymmenykset Melkisedekille, joka oli “Saalemin kuningas” ja “Jumalan, Korkeimman, pappi”. Ja koska me olemme Jeesuksessa palanneet samaiseen “alkuperäiseen” pappeusjärjestelmään ymmärrän, että kymmenykset kuuluvat luonnollisesti myös Uuden liiton pyhien jumalanpalvelukseen. Yhtä lailla kymmenyksiä ei voi erottaa niihin liittyvästä siunauksesta, kuten kymmenysten tuomiseen liittyvä lupaus kuuluu: …totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti…” 

– 1 Moos 14; Mal 3; Gal 3; Hepr 6,7

Näihin ajatuksiin päättyvät pastorin blogit toistaiseksi. Toivotan lukijoille siunausrikasta kesää.